lauantai 24. tammikuuta 2015

Pettymys numero kuusi

Pikaisesti laskin, että olen raskaushaaveiden aikana pettynyt kuusi kertaa. Jokaisena kertana syynä on ollut negatiivinen raskaustesti. Negan sain myös tänään tehdessäni testin aamuvirtsasta. Ei sitten pientäkään jälkeä edes hailakasta haamusta, joten selvä juttu tämä on. Mies on viikonlopun poissa kotoa, joten sain ihan rauhassa testailla (ja olisi ollut ihana kertoa positiivisia uutisia hänen palatessaan huomenna kotiin). Jostain syystä minua hävettää testailla miehen ollessa kotona, sillä en halua vaikuttaa yli-innokkaalta. Meidän parisuhteessa helpompi on, että minä kerron miehelle sitten vasta kun plussa on tullut ja voimme yhdessä juhlistaa sitä. Mies on kuitenkin tietoinen, että vauvauutisia voi tulla milloin tahansa, koska emme käytä mitään ehkäisyä ja hänelle se sopii. Odotan sitä päivää niin suuresti, kun voin hymyillen halata häntä ja kertoa, että meitä tulee olemaan kolme!

Enää en viitsi tässä kierrossa testailla, mutta mietin olisiko aiheellista varata sisätutkimusaika terveydenhuollosta. En ole vuosiin ollut sellaisessa ja samalla voisin saada apua superpitkiin kiertoihin. Käytännössä vaan en tiedä voinko syödä lääkkeitä, jos haluan tulla raskaaksi, vai pakottavatko ne kuukautiset alkamaan mahdollisesta raskaudesta huolimatta. Pitäisi varmaan kirjoittaa kysymyksiä paperille ja varata se aika, mutta se ei ole ihan niin helppoa. Työkseni teen arkiaamuja, enkä töistä kehtaa soittaa tällaista asiaa ja aikakin olisi varmasti varattava klo 8-16 välille. Inhoan iltapainotteista/kolmivuorotyötä, mutta päivätyössäkin on omat haasteensa.

Tuntuu kyllä suorastaan mäntiltä tehdä taas negatiivinen testi. En ole koskaan aiemmin tuntenut näin säännöllisesti nippailuja ja pieniä vihlaisuja alavatsassa, vaihdoin aamupalatottumuksiani, koska minua on alkanut kuvottaa tietyt ruoat, meinasin kaatua noustessani autosta, kun iski ihan tajuton huimauskohtaus (ei ole tapahtunut ikinä ennen!) ja rinnat ovat olleet arat (ei enää). Miltä se sitten tuntuu olla raskaana jos ei tältä? En ole mielestäni tarkoituksella etsinyt mitään oireita, mutta tietysti, kun miettii miksi ja toivoo vauvaa niin paljon, haluaa kaiken johtuvat raskaudesta. Nippailut ja rintojen arkuus voivat johtua myös siitä että kehoni valmistautuu kuukautisiin (vaikka ei ole ikinä ennen nippaillut tai rinnat olleet arat), huimaus voi johtua siitä, että hartiani ovat niin jumissa, kuukautiset ovat voineet siirtyä stressin vuoksi ja tutut ruoat ovat voineet alkaa ällöttää ulkomaanmatkan seurauksena. Ei voi tietää...

Varmaa on ainakin, että en ole raskaana. Nyt vain toivon, että kuukautiset alkaisivat pian, että päästään taas yrittämään uudelleen.



9 kommenttia:

  1. Voin vain kuvitella miltä sinusta tuntuu. Itsekin olen kärsinyt pahasta vauvakuumeesta, ja muistan kuinka tuskallista se oli. Itse ehkä varaisin sinun tapauksessasi ajan gynekologille. Olen lukenut, että mitä pitempi kierto on, sitä vaikeampi on tulla raskaaksi.
    Tsemppiä! Jään seuraamaan matkaasi ja pidän teille peukkuja :)
    http://vuosielamaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta :) Mun pitäisi jo heti ensi viikolla ottaa itseä niskasta kiinni ja varata se aika. Ärsyttää vaan kun ei yhtään tiedä, millon kuukautiset päättävätkin alkaa. Mun tuurilla juuri silloin, kun pitäisi tutkimukseen mennä :D Mutta ei ole kiva, jos tämä näinkään jatkuu, koska raskautumisesta ei tahdo nykyisellään tulla mitään!

      Poista
    2. Liian pitkään ja liian lyhyeen kiertoon voi saada jonkun lääkkeen, joka tasaa kierron pituutta. Itselläni on kiertoväli eli n. 24 vrk:ta. Tosin menkat saattaa helposti kestää sen viikon verran. Steppiä.

      Poista
    3. Jos ei yrittäisi lasta, niin olisi ihan huippua olla pitkäkiertolainen, ettei tarvisi rättipäiviä kärsiä useasti, mutta nyt niitä odotan kuin kuuta nousevaa :p Pitää kysyä lääkäriltä, jos saisin jonkun reseptin kiertoa tasaavaan lääkkeeseen!

      Poista
  2. Vähän samoissa fiiliksissä täälläkin. Ehkäisy on jätetty pois elokuussa, toista lasta toivomme. Pitkiä kiertoja myös ja samaa olen miettinyt josko pitäisi lääkärille lähteä. Toivon plussatuulia meille molemmille! Tsemppiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Minä toivon myös plussatuulia sinne teille! Jännittää ihan hulluna ottaa lääkäriin yhteyttä tämän asian tiimoilta, koska sitten minusta tuntuu, että lapsihaaveet ovat niin virallisia! :D Olenko höpsö, kun ajattelen tämmöisiä..?

      Poista
    2. Et ole, ihan samoja ajatuksia täälläkin. Siksi se varmaan arveluttaakin kun miettii, että onko tässä nyt niin tosissaan. Vaikka tietysti on, mutta ymmärrät varmaan pointin :) se on aika iso kynnys ainakin minulle ottaa yhteyttä lääkäriin tämän asian vuoksi.

      Poista
    3. Huh. Samaa ajattelen minäkin :D Ja kun itse asia on niin henkilökohtainen, pelkään, että lääkäri jotenkin vähättelee sitä tai sanoo vaikka ''olet vielä niin nuori, eihän sinulla ole mikään kiire hankkia lapsia..''

      Poista
    4. Aivan samat ajatukset! :)

      Poista