Neuvolaihmisemme oli onneksi tosi mukava ja saimme kuulla, että hän jatkaa myös synnytyksen jälkeen hoitamassa meidän vauvan asioita. Olin todella tyytyväinen kaikkeen. Saimme hirveästi ohjeistusta raskausaikaan, synnytykseen ja tulevaan elämään vauvan kanssa. Kokeitakin otettiin ja kuulema joudun sokerirasitustestiin ikäni puolesta, vaikka raskaaksi tulin 25-vuotiaana, jolloin kokeita ei tarvittaisi. Ketuttaa, että piti mennä vanhenemaan juuri ennen neuvolaa.
Pituutta ei mitattu, joten neuvolakorttiin merkittiin itse antamani lukema 158cm, mutta paino mitattiin ihan vaa'alla, jotta tulisi tismalleen oikea lukema ja minulla se näytti 46,6kg. Saapa nähdä, paljonko paino nousee raskauden aikana. Huolestuin hieman, koska se näytti nyt noin alhaista lukemaa, mutta meidän kotivaaka antaa painokseni ilman vaatteita 47kg (neuvolassa otin vain kengät pois). Tiedä sitten kumpaan vaakaan enemmän luottaa, mutta toivottavasti paino lähtee sopivasti nousuun kuitenkin, eikä liikaa tai liian vähän. Syömisen kanssa on ollut ongelmaa, koska melkein kaikki, mitä minulla on ollut tapana syödä, ällöttää.
Verenpaineeni oli 96/60, joten kaiketi ihan ok. Korkeaa verenpainetta minulla ei ole koskaan ollut. Hemoglobiini oli 118, joten senkin puolesta mennään vielä ihan ok lukemin. Virtsanäytteessä ei ollut mitään ihmeellistä. Mokasin vähän sen kanssa kyllä, koska en tajunnut kirjoittaa siihen nimeäni, vaan mietin, miten ihmeessä henkilökunta mahtaa erottaa purkit toisistaan! Näytteenanto-wc:ssä oli seinällä ohjeet, kuinka näyte otetaan ja lopuksi luki vain, että aseta purkki verhon taakse. Minähän tein ohjeen mukaan, mutta ensi kerralla osaan toimia oikein. Ensi viikolla on nimittäin ensimmäinen lääkärikäynti ja silloinkin pitää mennä virtsakokeen kautta odottamaan vuoroaan.
Minulle jäi kyllä tosi hyvä fiilis ensimmäisestä neuvolakäynnistä! Mies ei voinut olla ihan koko aikaa mukana, koska hänen piti lähteä töihin ja harmittelinkin, kun hän ei ehtinyt kuulla vauvan sydänääniä, jotka kuuluivat hyvin alhaisista raskausviikoista huolimatta. Oli ihan uskomatonta kuulla vauvan sydänäänet. Vaikka näimme ultrassa pienen pumputtavan sydämen, niin oli silti ihan eri asia kuulla se korvilla! Laitoin heti tilaukseen kotidopplerin, jotta voin myös kotona yrittää kuulla äänet miehenkin kanssa.
Aikaa käynnille oli varattu 90min, mutta loppujen lopuksi olin ainakin kaksi tuntia huoneessa juttelemassa. Aika meni hirmu nopeasti, vaikka mietin ennen käyntiä, että miten ihmeessä saadaan noin pitkä aika kulumaan vieraan ihmisen kanssa. Tehtiin kummatkin alkoholinkäyttötestit ja saatiin niistä hyvät pisteet (alhaiset) jee! Ei sen puolesta ongelmaa, emmekä tupakoi kumpikaan, mikä on hyvä juttu. On ollut kyllä vaikeaa olla altistumatta passiiviselle tupakoinnille, koska kaverit polttavat tupakkaa, eikä vielä halua kovasti kuuluttaa raskaudesta. Yhdelle tupakoivalle kaverille olen kertonut ja hän ottaa onneksi asian hyvin huomioon pyytämättäni, eikä tupakoi läsnäollessani.
Paljon tuli lippulappusia mukaan, joihin tutustuessa on mennyt tovi jos toinenkin. Kivaa saada vauva-aiheista luettavaa! Ja ihan kiva saada myös paperilla vältettävät ruoka-aineet, niin on helppo jääkaapin ovesta tarkistaa, onko ok syödä mitä mieli tekee. Synnytys dvd:kin saatiin, mutta sitä ei ole vielä ehditty katsoa, eikä se vielä ole niin ajankohtainenkaan. Ehtii kyllä!
Täytyy myöntää, että olen todella innoissani vauvan tulosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti